Varma kevään merkki on se, että ankat aloittivat muninnan helmikuun viimeisenä päivänä ja tänään niitä tuli jo kolme. Lättänokat ovat tällä hetkellä pakkaselta ja pihapiirissämme vierailleelta ilvekseltä suojassa lampolassa, jossa ne munivat mitä mielikuvituksellisempiin paikkoihin. Munimisen ohella ne kaakattavat, sotkevat ja rakentelevat omaa pikku luistinrataa lampolan ”huoltotilan” lattialle – innolla odotankin pakkasjakson päättymistä, jolloin ankat voi taas ulkoistaa omaan pikku mökillä varustettuun tarhaansa.
Ankan munat on kananmunia suurempia, ennätys meidän ”räntsillä” taitaa olla noin 120 grammaa. Munista tulee mielestäni vieläkin paremmat letut ja pannarit kuin kananmunista. Leivontaominaisuuksia olen väärä ihminen kommentoimaan, mutta näppärämmät kokkailijat ovat olleet sitä mieltä että ankanmunat ovat leivonnassa vähintäänkin erinomaisia.
Sitten vielä työhön liittyvä tiedote: vietän tämän päivän hiihtolomaa. Hiihtämisen kanssa lomailullani ei ole mitään tekemistä, mutta ulkoilua on kyllä ohjelmassa. Aion myös testata uutta työkaveriani: Nikon-kameraa, jonka ostin (tietenkin) hyvin palvelevasta paikallisesta yrityksestä, AP-Systemsistä! Edellinenkin kamerani oli Nikon ja siinä mielessä tuo uusi vekotin tuntui heti tutulta, mutta seitsemässä vuodessa teknologia on mennyt eteenpäin ja paljonhan tuossa on opettelemista.